Pakkasparlamentti 2014-15  1.12.2014vh
Tämän talvikauden pakkasparlamentti pidettiin marraskuun 22:ntena, siis aikaisemmasta käytännöstä poiketen jo syksyllä.  Tällä
ajankohdalla, tilaisuuden avanneen
Purjelentotoimikunnan puheenjohtajan Antti Koskiniemen mukaan, oli tarkoitus tehdä tilaa kerhojen avainhenkilöpalaverille, joka on tarkoitus pitää ensi vuoden alussa.  Myös palkitseminen haluttiin ajoittaa vuoden loppuun eikä seuraavan vuoden alkuun.
 
Tuleeko uudesta ajankohdasta pysyvä käytäntö, riippunee myös siitä, miten se sopii tulevien parlamenttien järjestäjille.  On makuasia, onko syksy vai kevät parempi, mutta oleellista on, miten tilaisuus sijoittuu pohjoisen ja eteläisen
 



ILMATILA

  
klik 

Kuten tiedetään, uusi ilmatilajako astui voimaan 13.11.2014.  Taustalla ovat olleet uudet yhteiseurooppalaiset ilmailumääräykset eli SERA (Standard European Rules of the Air), kansainvälisen lentoreittiverkon tehostaminen ja Suomessa myös sotilaslentotoiminnan muuttuneet tarpeet.

Suomen ilmailuliiton ilmatilatyöryhmän Hannu Halonen piti ilmatilamuutoksen valmistelua pääosin myönteisenä kokemuksena ja
yhteistyötä TRAFIn kanssa hedelmällisenä.  Vaikka kaikkia työryhmän esittämiä toiveita ei uudistuksessa ole toteutettu, pahimpien vaihtoehtojen toteutuminen toisaalta pystyttiin estämään.  TRAFIn ja työryhmän välinen yhteistyö myös jatkuu, ja toteutuneen ilmatilajaon epäkohtiin on mahdollista puuttua jatkotyöskentelyn aikana.
 
Tärkeimpinä työryhmän saavuttamina torjuntavoittoina voitaneen pitää ”matkalentoaukon” jättämistä Tampereen ja Porin lähestymisalueiden väliin ja uusista transponderialueista luopumista muiden kuin Jyväskylän lähestymisalueen osalta.  HEL CTA NORTH:ia ei myöskään toteutettu, kuten suunnitelma oli, mutta toisaalta TMA:n kieleke Hyvinkään koillispuolelle toteutui ehdotetussa muodossaan.



PURJELENNON SÄÄPALVELUT

Heikki Pohjolan alustuksen pohjalta parlamentissa käytiin paneelikeskustelu sääpalvelun eri aspekteista.

Niinä noin kymmenenä vuotena, joina RASPin pohjana olevaa laskentaohjelmaa ei ole lainkaan päivitetty, mallinnuksessa on muualla menty eteenpäin siinä määrin, että RASPin tulevaisuudesta päätettäessä tämä kehitys on syytä ottaa huomioon.

Kun RASP otettiin käyttöön Suomessa, sitä pidettiin parhaimpana vaihtoehtona, mutta tällä hetkellä vaikkapa Ruotsissa käytössä oleva järjestelmä saattaisi kokonaisuutena jo toimia paremmin.  Mallien vertailu vaatii sen verran henkilöresursseja, että prosessiin on varattava riittävästi aikaa, päädytäänpä jatkamaan RASPissa tai siirtymään johonkin muuhun vaihtoehtoon.

Yhtenä vaihtoehtona ratkaisuksi resurssipulaan esitettiin yhteistyötä jonkin sellaisen ryhmän kanssa, jolla on riittävän samansuuntaiset sääennustetarpeet.  Yksi tällainen ryhmä saattaisivat olla myrskybongarit, mutta toisaalta resursseja ei välttämättä bongareillakaan ole riittävästi, ainakin jos ennustejärjestelmän yhdistäminen vaatii uuden visualisoinnin käyttöönottoa.

Kun mahdollisen uuden mallinnuksen
 

Räyskälän MM-kisojen 1. päivä 20m:n luokassa klo 1735.  Pitkä liito Lahnajärven käännealueelta Kanteenmaalle, kuolleen alueen läpi.  AM löytää noston 150m:stä Ypäjän Nirpankulmasta, CUS 300m:stä.  Ratkaisevat hetket kaikkien mitalistien kannalta: jos nyt olisi päätynyt maastoon, mitalihaaveet olisi saanut unohtaa.




MATKA- JA KILPALENNON TURVALLISUUS


Tapio Kimasen mukaan yksi koeteltu metodi kartuttaa turvallisuustietoa on onnettomuustilastojen ja -raporttien läpikäynti.  Suomen viimeaikaisista onnettomuuksista trendejä ja tyypillisiä onnettomuuksiin johtavia tapahtumasarjoja on vaikeaa hahmottaa, mutta purjelennon suurmaassa Saksassa purjelentäjiä on 32 000 ja lentoja vuosittain 2 000 000.  Saksasta saatavalla onnettomuusmateriaalilla on siis merkitystä tässä mielessä.

Saksan tilastoista nähdään, että kilpailujen riski on n. 15-kertainen lajin keskimääräiseen verrattuna.  Tyypillisimpiä kilpailujen riskejä ovat, eivät kovin yllättäen, yhteentörmäysvaara ja lentäminen huonoissa keleissä.

Kun kilpailuhenki on levinnyt vaihtelevassa
määrin myös kilpailujen ulkopuolella
lennettävään matkalentoon (ainakin osittain
OLC:n vaikutuksesta), paineet ovat lisääntyneet koko matkalentokentällä.  Lentoa jatketaan
helposti vielä silloinkin, kun turvallisia
edellytyksiä sille ei enää ole olemassa.  Jatkuvan päätöksenteon paineessa henkinen rasitus
nousee ja tarpeellisten päätösten tekeminen hidastuu.  Lopulta toiminta voi muuttua impulsiiviseksi ja välttämättömät päätökset voivat jäädä kokonaan tekemättäkin.

Eräs yksinkertainen vastalääke näihin ongelmiin on rytmin vaihtaminen hitaammalle, ei pelkästään lennon aikana vaan myös lennon valmistelussa tai ylipäätään kaikessa, mikä liittyy lentämiseen.  Lennon aikana turvallisuuden tasoa voi testata kysymällä itseltään, onko tilanne hallinnassa, onko toteutumassa oleva suunnitelma järkevä ja onko oma kunto suunnitelman edellyttämällä tasolla.

Yksi aina vain ajankohtaisemmaksi muuttuva riskialue purjelennossa on operointi


pallonpuoliskon lentokausien väliin.  Tässä suhteessa ajat lokakuun alusta marraskuun loppupuolelle ja tammikuun loppupuolelta helmikuun loppuun lienevät parhaimmat.
 
Parlamentin palautekyselyn perusteella ajankohtaan harvalla oli huomauttamista, tosin niiltä, joille ajankohta syystä tai toisesta ei ollut sopinut, asiaa ei kysytty.

Parlamentti pidettiin Scandic Vierumäellä, oh-
jelma
oli yksipäiväinen ja osanottajia oli kuutisenkymmentä.  Koska Purjelentotoimikunta järjesti parlamentin, oli myös luontevaa yhdistää tilaisuus maajoukkuepalaveriin, joka pidettiin sunnuntaina 23.11.
 


Etelän purjelennon kannalta suurimmat  
muutokset ovat askelia parempaan suuntaan.  Sotilaslentoalueiden lakkauttaminen ja väylien poistaminen FL 95:n alapuolelta vapauttivat purjelennon käyttöön runsaasti uutta ilmatilaa. 

Jyväskylän TMA siis kuitenkin muuttui transponderipakon ansiosta luonteeltaan vanhoja sotilaslentoalueita vastaavaksi ilmatilaksi (alaraja 2000ft): arkipäivisin ilman transponderia alueelle ei tule olemaan asiaa.

Muuten TMA:n laajennuksilla on haitallisia vaikutuksia paikallisesti lähinnä Tampere-Pori –akselilla ja Utissa.  Hyvinkää, Nummela ja
Piikajärvi ovat edelleen lähestymisalueiden
sisällä, ja ilmatilavarauksia niihin saanee samaan tapaan kuin ennenkin.  Yksittäisillä kentillä
uudesta ilmatilajaosta voi aiheutua omia rajoituksiaan.

Yksi poistuneista ilmatiloista ovat G+ - eli AFIS-alueet.  Tilalle on tullut RMZ-alueita (Radio Mandatory Zone), joilla toimiminen ei juurikaan poikkea aikaisemmasta.

Ilmatilasektorit menivät uusiksi, kuten myös niiden ensisijaiset radiotaajuudet.  TSA-alueiden
tunnukset noudattavat uutta sektorijakoa, ja voimassaolevat alueet (kuten myös väylät) ilmoitetaan päivittäin Finavian AIS-sivuilla nimikkeellä ilmatilan käyttösuunnitelma (AUP).  AUP:t julkaistaan edellisenä päivänä, mutta voimassaolon joutuu tarkistamaan saman päivän aamuna, jolloin astuu voimaan mahdollinen päivitetty AUP (eli UUP).  Samalta AIS-sivulta on linkki myös AUP:n karttaversioon.

Ilmatilauudistuksen myötä voimaan tulleiden muutosten kirjo on laaja, eikä ole tarkoituksenmukaista käsitellä muutoksia tämän kattavammin tässä yhteydessä.  Uudistukseen tutustumiseen on sitä paitsi olemassa jo sellaisenaan varsin käyttökelpoinen työkalu, Finavian 24.10.2014 julkaisema koulutusmateriaali.



käyttöönotto siihen liittyvine selvityksineen joka tapauksessa vie oman aikansa, RASPin teknisille ongelmille olisi täksi ajaksi keksittävä jokin ratkaisu.  Siitä, olisiko palvelun siirtämien pilveen yksi mahdollinen ratkaisu, eli toimisiko tämä ratkaisu RASPin mallinnuksella, paneelissa ei saatu aikaan yksimielisyyttä.



ISOISSA KISOISSA


Laipallisten koneiden MM-kisat pidettiin Puolan Lesznossa.  Eric Heinosen kokemukset kisojen pitopaikasta olivat valtaosin myönteisiä, järjestelyistä sen sijaan kielteisiä.  Tilaa lentotoiminnalle kentällä oli riittävästi, fasiliteetit vähintään riittäviä ja kisaympäristö muuten sympaattinen.  Tehtävät olivat kuitenkin säähän nähden useimmiten liian lyhyitä, vaikkakin yhtenä päivänä, kun päivän olisi yhtä hyvin voinut peruuttaa, koneet lähetettiin matkaan ja ne päätyivät 100-prosenttisesti maastoon.

Kisojen säissä ei ollut valittamista, kisapäiviä kertyi kaikkiaan 10.  Tehtävänannon ongelmien takia tuhannen pisteen päiviä saatiin vain 4.

Kotikisoissa, kerho-, vakio- ja 20 metrin luokissa, asiat menivät jokseenkin päinvastoin: säät olivat kehnot, mutta järjestelyt toimivat ja aito seitsenpäiväinen kisa saatiin aikaan.  Antti Lehto ja Nikke Luukkanen kertasivat oman menestyksensä taustoja ja valottivat kisojen avainpäivien tapahtumia:
 

3. päivä klo 1602, loppuliussa Koskenniskan käännealueelta (CUS jo maassa).  Edelliselle käännepisteelle Hauholle saakka kolmikko lentää paljolti samaa reittiä.  AM:lla on ongelmia nostojen keskityksessä, ja se jää hieman jälkeen muista.  Se kuittaa jälkeenjäämisen 32:lle liitämällä nostavien kautta Hollolasta kotiin.   CUS ajaa loppuliu'un myös tarkasti.  32 hapuilee reitinvalinnassa (CUSiin nähden) vain vähän, mutta joutuu ottamaan vauhtia 300 m:stä.


itsestarttaavilla ja turboilla.  Toiminnan sudenkuoppia on monenlaisia, mutta kenties selkein niitä yhdistävä tekijä on se, että tilanteet moottorilla operoitaessa ovat usein huomattavan vaativia.  Jo moottorin käynnistäminen matalalla on taitolentosuoritus, ja jos moottori vikaantuu tavalla tai toisella, moottorin ongelmien ratkaisu yhdistettynä taitoa ja harjaantumista vaativaan koneenhallintaan saattavat mennä yli sen, mihin pilotin osaaminen riittää.

Vastalääkkeitä moottorillisten koneitten operaatio-ongelmiin ovat moottorin huolellinen hoito ja toimintakunnon varmistaminen jo ennen kriittisiä käynnistämistilanteita lennolla, lennon suunnittelu niin, että maastolaskuturvallisuus ei ole kiinni moottorin käynnistymisestä sekä erilaisten tilanteiden harjoittelu moottori ylhäällä.


NUORTEN RYHMÄ

On usean, vuosien mittaan taustalla toimineen henkilön ansiota, että tämä epävirallinen nuorten ryhmä ylipäätään on olemassa.  Tällä hetkellä tärkeimpänä taustahenkilönä on Martti Sucksdorff, ja edellisen vetäjän Markku Kuusiston aikaansaannosta ovat mm. ryhmän omat Facebook-sivut. 

Ryhmän ongelmina ovat epävirallinen status, mm. rahoitusta ajatellen, ja heterogeeninen koostumus, joka puolestaan vaikeuttaa kaikille mielekkäiden toimintamuotojen suunnittelua ja toteuttamista.  Silti merkittäviä edistysaskelia on viime aikoinakin otettu, mainittakoon vaikka kesän Nuorten SM-kisat Räyskälän Jannen kisojen yhteydessä.

Viki Korjula kertoi, että toiminnan päätapahtumia kisojen lisäksi ovat talviset koulutustapahtumat ja kesän lentoleirit, mutta pienimuotoisempaakin
toimintaa on kesän mittaan.  Ryhmän nuoret
tulevat eri puolilta Suomea, mikä tukee nuorten

kansallisia yhteisöllisyystavoitteita, mutta on
Toimikunnan viimeaikaisista kuulumisista Koskiniemi mainitsi sen, että Trafin alulle paneman turvallisuusselvityksen tekijä on valittu.  Vaikka selvityksen pontimena on ollut pääasiallisesti parin viime vuoden erittäin huonot tilastot lähinnä moottorilennon puolella, ei purjelennonkaan turvallisuustilanne ole parhaalla mahdollisella tasolla: 7 kuolemantapausta 8 vuodessa.  Kun turvallisuusselvitys valmistuu, se on tarkoitus julkistaa Ilmailu-lehdessä.

Vuoden päätapahtuma oli purjelennon MM-kilpailut Räyskälässä.






   ILMATILAUUDISTUKSEN SISÄLTÖ

. TMA-, CTR- ja FIZ-alueiden sivu- ja
korkeusrajojen muutokset

.  MIL CTA -alueiden käytöstä
poistaminen

.  AWY Corridorien käytöstä
poistaminen

.  EFHK CTA EAST, EFHK CTA WEST ja
EFJY CTA:n perustaminen

.  Uusi ACC sektorointi FINLAND FIR
alueella, yhteensä 13 sektoria

.  RNAV-reittien korkeusrajojen,
linjausten ja luokitusten muutoksia

.  Euroopan yhteisten lentosääntöjen
(SERA) käyttöönotto

.  Ilmatilaluokan G+ käytöstä poistaminen
.  RMZ (radiovyöhyke) sekä TMZ
(transponderivyöhyke) -alueiden
käyttöönotto

.  D-alueiden käyttöperiaatteiden
yhdenmukaistaminen ICAO:n
periaatteiden mukaisiksi Suomen
alueella

.  P-alueiden muutokset ja lisäykset
.  Uusien R-alueiden käyttöönotto
sekä nykyisten D-alueiden
korvaaminen osittain R-alueilla

.  Uusien D-alueiden käyttöönotto
.  G-alueiden käytöstä poistaminen ja
korvaaminen osittain D-alueilla

.  TSA- ja TRA-alueiden muutokset
.  Paikallisten TRA-alueiden käyttöönotto
.  Kauhavan lentopaikan (EFKA)
käytöstä poistaminen

.  Kaikkien ilmailukarttojen
uudistaminen

.  Useiden NDB- ja VOR-majakoiden
sulkeminen

.  ADIZ-vyöhykkeen sivurajojen
muutokset



  MUUT LINKIT




 
 

Kolmannen päivän jälkeen mitalisteilla on kaikilla vielä mahdollisuus vaikka voittoonkin.  CUS lentää loput päivät muita varmemmin ja päätyy korkeimmalle pallille.  AM on vähällä pilata hopeamitalinsa viimeistä edellisen päivän sooloilulla, mutta viimeisenä päivänä se vartioi lähintä uhkaajaansa 32:ta ja varmistaa hopean itselleen.

CUS    Steven & Howard Jones
AM    Antti Lehto & Nikke Luukkanen
32    Guido Achleitner & Michael Rass







 
 
 


haasteellinen tapahtumajärjestelyiden kannalta. 

Epävirallinen yhteydenpito tapahtuu siis oman Facebook-ryhmän kautta.  Ryhmä on avoin myös muille kuin varsinaisesti ryhmässä toimiville.


POHJOISMAISTA YHTEISTYÖTÄ PURJE-LENTOKILPAILUISSA?

Parlamentin ohjelmassa ollut Kauhavan SM-esittely jäi pois odottamattomien esteiden takia.  Aku Jaakkola puhui, jokseenkin ex tempore -pohjalta, Uppsala Mastersin ja pohjoismaisten purjelentokilpailujen puolesta. 

Lahden yli matkustaminen putkenkin kanssa on kohtuuhintaista , eikä ainakaan Uppsalan kisoissa kilpailijoista ole pulaa: 60 koneen kiintiö tulee helposti täyteen jo edellisten kisojen jälkeisellä viikolla, jolloin ilmoittautuminen alkaa.  Kun matkustaminen toiseen suuntaan maksaa yhtä vähän, olisiko nyt aika käynnistää hanke yhteispohjoismaisesta kilpailutoiminnasta uudelleen?  Ehkä osa Uppsalan kisanosteesta tarttuisi tänne Suomenkin puolelle.

Jos matkustaminen onkin halpaa, joskus aikoinaan ruotsalaisten saaminen Suomeen ilmeisesti tyssäsi majoituskysymyksiin, eli suomeksi sanottuna hintaan.  Tässä yhteydessä esitettiin sekin kysymys, miksi Suomessa kilpailukausi alkaa niin myöhään, Vesistä lukuun ottamatta.  Jos siis ruotsalaisia halutaan Suomeen, kisat olisi ehkä ajoitettava Uppsalaa ennen, toisin sanoen jonnekin toukokuun puoliväliin, aika ahtaaseen paikkaan Vesivehmaan kisojen ja Uppsalan väliin.





 
 

PALKITSEMISET

HC            
Ada Westerinen, Olli Tuhkanen, Jaakko Happo, Lauri Tuurenolli, Riikka Marjamaa, Eetu Forsstén
SE vapaa matkalento    
Hannu Halonen
AAYIR
Raimo Nurminen
Matkalentoliiga
Tapio Kimanen
Suomen Cup
Nuorisoilmailijat
Uno Dahl
Polyteknikkojen Ilmailukerho
Harriet Louhijan kp
Riikka Marjamaa
Jannen Malja
Petri Sucksdorff
Satakunnan Malja
Antti Lehto ja Nikke Luukkanen