Pakkasparlamentti 2014  27.3.2014vh

1. ILMATILA; TURVALLISUUS    2. KOULUTUS; ORGANISAATIOT; SÄÄ     3. MATKAT; PURJELENTO KEHYSRIIHEN TARPEESSA?

KOULUTUSORGANISAATIOT UUSIKSI

Lennonopettajien lupakirjat ja niiden uusinta ovat luku sinänsä, mutta myös koulutusorganisaatioilla on edessään haasteita EASA-säädösten tullessa voimaan kokonaisuudessaan.  Kansalliset koulutusluvat on päivitettävä viimeistään huhtikuussa 2015, ja siitä eteenpäin toimitaan EASAn säännösten mukaan.
    Suomen Urheiluilmailuopistolla on tarjota palvelua kerhoille koulutuksen katto-organisaationa, hieman samaan tapaan kuin sen G-organisaatiolla huolto-toiminnassa.  Tällainen hyväksytty koulu-tusorganisaatio (ATO) huolehtii käsi-
kirjojen laatimisesta, hyväksyttämisestä ja ylläpidosta, organisaatiossa toimivien koulutuksesta, tai ainakin koulutuksen valvonnasta, sekä turvallisuusvalvonnan (SMS) organisoinnista ja sen hoita-misesta.
    Tällä koulutusorganisaatiolla voi olla etäpisteitä lentokeskuksissa, joissa


ORGANISAATIORINTAMALLA TURBULENTTISTA


Antti Jouppi ei halunnut lainkaan ottaa kantaa SUIOn YMPÄRILLÄ KÄYTYYN ASIATTOMAAN VERKKOKESKUSTELUUN.  Opiston tileistä Jouppi totesi, että YTJ-palvelusta ne ovat kaikkien saatavilla ja että opiston taloudellinen tila ei ole huono, mutta ei myöskään hyvä.  Toimitusjohtajaa opisto joutui vaihtamaan todettuaan, että tämä ei ollut toiminut siinä määrin opiston etujen mukaisesti kuin mitä hallitus edellytti.
    Kuten yleisesti tiedetään Jouppi, halli-
tuksen puheenjohtajan ominaisuudessa, on ottanut hoitaakseen myös opiston toimitusjohtajan tehtävät siihen saakka että uusi toimitusjohtaja on valittu.  Organisatorisista järjestelyistä yleisellä tasolla todettakoon tässäkin, että SUIO Oy, jonka tehtäväkenttään kuuluvat huoltoihin ja lentokelpoisuuden hallintaan liittyvät asiat, toimii Suomen Urheiluil- mailuopisto Oy:n alaisuudessa.
    Suurin osa suunnitellusta opiston toiminnasta toteutunee, haastavasta tilanteesta huolimatta.  Parhaillaan purjelennon verkkokursseilla on yli 60 teorioiden opiskelijaa.  Ongelmallisin tilanne on opettajakoulutuksessa, joka on ollut käytännössä täysin pysähdyksissä.

Seesteistä ei ole ollut VALTAKUN-NALLISESSA KATTO-ORGANISAATIOS- SAKAAN, mutta tehtävät hoidetaan nykyisilläkin resursseilla, toimitusjohtaja Timo Latikka vakuutti.  Jäsenten määrä on myös pysynyt kaiken aikaa suhteellisen vakaana, jossain 10 000 korvilla.
    Liitto on panostanut uusiin verkkosivuihin, mitä on syytä pitää tervetulleena uudistuksena.  Yksi sivujen uudistuksia on vastuun ottaminen hiljan lakkautetuista Finavian AIS VFR –sivuista
ja näiden yhdistäminen Lentopaikat.net

ASKELMERKKEJÄ PURJELENTOENNUSTEESEEN

Kun Kristian Roine avaa suunsa puhuak-
seen meteorologiasta, purjelentäjä valpastuu, vähän samaan tapaan kuin kesällä, jos Victor Alfa on tuotu hallista: kukahan sillä tänään ilmailee, ja milloinhan se työntää sen radalle?
    Tällä kertaa Kristian kertoi tiivistetysti omasta tavastaan lukea RASPia ja siitä, missä järjestyksessä hän sitä selaa.  Yleensä hän käyttää englanninkielistä versiota RASP TABLE, jonka kokoonpano poikkeaa jonkin verran suomenkielisestä.  Ja tässä järjestyksessä:
   
    *Thermal Updraft Velocity & B/S Ratio
: tuleeko keliä, ja jos niin minne?
    *B/S Ratio: pieni B/S = konvektio vähäistä tuulen pystymuutokseen verrattuna
    *Cu Cloudbase where CU Potential >0: tuleeko pilvikeliä, kuinka korkealle, milloin ja minne?
    *BL Depth: kertoo kuivatermiikin suu-
rimman korkeuden siinä tapauksessa että pilvikeliä ei ole odotettavissa (Ht of Critical Updraft Strength ei ole suositeltava, koska hyvät nostot nousevat selvästi sen antamia arvoja korkeammalle)
    *Cu Potential: jos kuivatermiikkiä odotettavissa ja CuP lähellä nollaa, hattaroita voi muodostua
    *BL Cloud Cover: kumpupilvien määrä
    *CAPE: kertoo kuuroriskistä ja siitä, kuinka korkeiksi pilvet voivat kasvaa (OD Potential kertoo ylikehittymisen riskistä, mutta ei lauttaantumisesta)

    *Normalized Sfc Sun: auringon säteily suhteessa maksimiin eli pilvettömyyden aste; yläpilvet näkyvät yleensä heikkoina, kun taas matalalla olevat noin 80% varjostuksena
riskienhallinta suunnitellaan paikallisten olosuhteiden mukaan ja joissa henkilöstö on koulutettu toimimaan koulutus- ja toimintakäsikirjojensa mukaisesti.
    SUIO toimii tässä, kuten muussakin toiminnassaan, kustannusvastaavuus-periaatteella, joten ilmaista palvelu ei kerhoille voi olla.  Lopulliset kustannukset eivät ole tiedossa, ja vaihtelevat palvelutarpeen mukaan, mutta Antti Joupin valistunut arvaus parlamentissa oli, että vuosikustannukset kerholle voisivat olla luokkaa 200-500 euroa per vuosi ja lisäksi 50 euroa per oppilas.
    Kustannusten säästö tulee asioinnista viranomaisen kanssa kuten huoltotoimin-nassakin: ATOn vuosimaksu on nykyisel- lään 700€ (aiemmin 150€) ja ATO-hyväk-synnästä veloitetaan 150€/tunti, eivätkä hintojen korotuspaineet varmaankaan tähän lopu.  Henkilöstön koulutus ei sekään ole halpaa, käsikirjat ovat työläitä tehdä ja vaativat myös ylläpitoa.



–sivustoon.  Osoitteessa lentopaikat.fiPikaisen visiitin perusteella sivusto on ainakin toistaiseksi kuitenkin painottunut kenttäinformaatioon, ei niinkään siihen yleistiedotukseen, jota AIS VFR aikoinaan jakoi.
    
Yksi roottoritalven aiheuttamista sydämen-tykytyksistä on kohdistunut tulemassa oleviin PURJELENNON MM-KISOIHIN eli WGC2014 –projektiin.  Homma hanskassa, kilpailujen johtaja Heikki Pohjola kuitenkin viestitti: hanke etenee osin uusin asetelmin, mutta etenee kuitenkin.
    Ilmoittautuneita pilotteja on 122, 26 maasta, eli puhutaan maailmalla laajalle levinneestä lajista.  Kannattaa myös panna merkille, että Suomea ei kisapilottien piirissä ole vierastettu, syrjäisestä sijainnista huolimatta.
    Suuri osa järjestelyistä on sitä tavallista kilpailijoiden perustarpeiden tyydyttämistä, majoitusta, ruokailua, vettä ja sähköä niin koneisiin kuin asuntovaunualueellekin, mutta jotain on peruuttamattomasti myös muuttunut, jopa edellisten Räyskälän isojen kisojen jälkeen, puhumattakaan edellisistä MM-kisoista: kisojen tiedotuksen on tarkoi-
tus perustua selvästi enemmän sosiaaliseen mediaan ja lentojen reaaliaikaiseen seurantaan.
    Kilpailunjohtajan tausta huomioiden on luontevaa, että sääpalvelusta kisajohdon tarpeisiin on huolehdittu hyvin.  Alustavan tiedon mukaan puolustusvoimien päivittäiset luotaukset Räyskälästä olisivat käytettävissä Jokioisten luotausten lisäksi, ja paikalla olisi Vaisalan sääasema ja siihen liittyviä säänäyttöjä.
    Ilmatilaa pitäisi olla tarjolla riittävästi pitkiäkin lentoja varten.  Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että Turku on suljettuna korjausten takia juuri kisaviikkojen aikana, mikä myös vapauttaa vähän epätavallisempaa ilmatilaa kisalentojen tarpeisiin.




    *Ennustettu luotaus: tärkein kaikista; huomaa, että kastepiste näyttää vain veden muodossa olevan kosteuden: pilviä voi muodostua, vaikka kastepistekäyrä ja lämpötilakäyrä eivät kohtaisikaan

Vielä yleistä RASPista ja sen luotetta-vuudesta.  Suomessa käytössä olevan hilan mitta on 7,2km.  Suurempaakin tarkkuutta olisi mahdollista käyttää, mutta sillä ei olisi mainittavaa vaikutusta ennusteen luotettavuuteen.  Ennuste tehdään kolmeksi vuorokaudeksi eteenpäin, mutta vain ensimmäisten 24 tunnin ennustetta voi pitää käyttökelpoisena.
    Ennuste perustuu laskennalliseen malliin, ja jo pienetkin poikkeamat vaikkapa lämpötilassa aiheuttavat virheen esimerkiksi ennustettuun pilvikorkeuteen.  Meteorologian yleisenä tarkkuusnormina pidetään 1 astetta.  Jos kastepisteessä ja lämpötilassa on 1 asteen virhe vastakkaisiin suuntiin, virhe esim. pilvikorkeudessa on 250m.



LAITE-ESITTELYJÄ

Niitäkin kuultiin ja nähtiin.  Lauantaina Toni Sibancil kertoi LXNavigationin historiasta ja Zeus-laitteistoista.  Sunnuntaina puoles-
taan Aki Suokas taustoitti meneillään olevaa muutosta radio- ja transponderimääräyk- sissä ja esitteli tarjolla olevia 833-normin mukaisia laitteita.

    Tolpan toimituksen mielestä transpon-
derin käyttöpakko ja lennonjohtopalvelut purjekoneille kaipaisivat selvennyksiä, ja toimitus onkin työskennellyt asian parissa talven aikana.  Selkeitä vastauksia tähän on toistaiseksi ollut vaikeaa saada, mutta ehkä niitäkin vielä kuullaan.

Lyhennepakki

ACAS (TCAS)    Airborne collision avoidance system (Traffic alert and collision avoidance system), toisiotutkaan perustuva törmäyksenestojärjestelmä

AMC    Airspace management center, päivittäisistä ilmatilan varauksista huolehtiva,  Suomen aluelennonjohdon yhteydessä toimiva ilmatilahallintayksikkö, puh (03) 386 9851

AMC    Acceptable means of compliance, sitova soveltamisohje (EASA)

APV Baro VNAV    Approach procedure with vertical guidance, lähestymismenetelmä, johon sisältyy korkeusohjaus; baro VNAV, ilmanpaineeseen perustuva korkeusohjaus (vertical navigation)

ASM    Airspace management, ilmatilan hallinta

ATO    Approved Training Organisation, toimintaluvan saanut koulutusorganisaatio

BL    Boundary layer, rajakerros, oikeammin ilmakehän rajakerros (säästä puhuttaessa), se osa ilmakehää jossa maan tai veden pinta vaikuttaa ilmavirtauksen turbulenttisuuteen selkeimmin, käytännössä inversion alapuolinen osa ilmakehää

CAPE    Convective available potential energy, epävakaisuuden, kuuroriskin ja pilvien suuruuden mitta.  Alle 1000jkg - vakaa; yli 4000jkg - äärimmäisen epävakaa

CDO    Continuous Descent Operation, liukulento ja lähestyminen ilman vaakalento-osuuksia

ECCAIRS    European Coordination Centre for Accident and Incident Reporting Systems, eurooppalainen raportointikeskus

FI(S)    Flight instructor, sailplanes, purjelennonopettaja

FUA        Flexible use of Airspace, joustavan ilmatilankäytön menetelmät

GM    Guidance material, ohjeellinen säädös

LAPL(S)    Light aircraft pilot licence, sailplanes, purjelentolupakirja

OD POTENTIAL    overdevelopment potential, kumpupilvisyyden ylikehittymisriski

PANS-OPS     Procedures for air navigation services – aircraft operations, ICAO-standardi mittarilentolähestymisten ja -lähtömenetelmien suunnittelulle

RASP    Regional atmospheric soaring prediction, alueellinen purjelennon ilmakehäennuste (sääennuste)

RMZ    Radio mandatory zone, alue, jossa lentävällä on oltava vaatimusten mukainen radiovarustus ja -yhteys

SBAS    Satellite-based augmentation system, globaaliin satelliittinavigaatioon perustuva lähestymisjärjestelmä, jonka tarkkuutta on lisätty erillisin satelliittisignaalein

SERA    Standardised European rules of the air, Euroopan yhtenäistetyt lentosäännöt

SID    Standard instrument departure, vakilolähtöreitti mittarilennossa

SPL    Sailplane pilot licence, “ammattipurjelentäjä”

SSR    Secondary surveillance radar, toisiotutka

STAR    Standard instrument approach route, vakiotuloreitti mittarilennossa

TMG    Touring motor glider, kiinteästi asennetulla moottorilla varustettu moottoripurjelentokone

TMZ    Transponder mandatory zone, alue, jossa lentävällä on oltava vaatimusten mukainen toisiotutkavastaajavarustus

TRA    Temporary reserved area, tilapäinen ilmatilavarausalue

TRANSPONDER -luokittelu  
C, korkeustieto
S, koneen tunnustieto
ADB-S, koneen GPS:än perustuva paikkatieto  
class 1 >175kts, >FL150
class 2 <175kts, <FL150

TSA    Temporary segregated area, tilapäinen erillisvarausalue