Pakkasparlamentti 2014  27.3.2014vh
1. ILMATILA; TURVALLISUUS    2. KOULUTUS; ORGANISAATIOT; SÄÄ     3. MATKAT; PURJELENTO KEHYSRIIHEN TARPEESSA?
PARLAMENTTI PALASI HYVINKÄÄLLE 14 VUODEN TAUON JÄLKEEN

Purjelennon ukkoutumisesta on puhuttu paljon, mutta Pakkasparlamentille lisää vuosia toivottaa mielellään.  Tämän vuoden parlamentti osoitti sitä paitsi huomattavaa pirteyttä niin ohjelman kuin osanottajamääriensäkin puolesta, ottaen huomioon sen, että päätös parlamentin järjestämisestä tehtiin suhteellisen myöhään ja ajankohtakaan ei enää ollut paras mahdollinen (22-23.3).  Runsaalle   60 osanottajalle tarjoiltiin monipuolinen paketti sekä lajin ajankohtaisia että ikuisuusaiheita.

ILMATILA 2012+

Ilmatilauudistusta käsiteltiin tässäkin tilaisuudessa, luonnollisesti.  Sen viralli-
nen nimi on tuo yllä oleva, aloituspäivä-määrän, ei voimaantulon mukaisesti.  Sekä Trafi että Finavia olivat ottaneet uudistuksesta tiedottamisen asiaan kuuluvalla vakavuudella ja lähettäneet parlamenttiin tiimin, jonka jäsenet ovat olleet kiinteästi prosessissa mukana.
    Tiimi kävi uudistusta läpi yleisesti, mutta tiettyjä paikallisesti rajattuja ja purjelentäjien sydäntä lähellä olevia kohtia uudistuksessa oli myös mahdollista kommentoida; ja mahdollisuutta käytettiin hyväksi.  Itse asiassa parlamentissa paikannettiin Nummelan lähettyviltä yksi sellainen valvotun ilmatilan rajaus, joka purjelentotoiminnan kannalta ei ollut optimaalinen ja jota todennäköisesti olisi mahdollista korjata jo ennen muutoksen voimaantuloa.
    Viime vuonna käydyn lausuntokierrok-
sen tuloksena
Rautavaaran aluerajauksia oli jo muutettu paremmin toimiviksi.  Toi-
saalta Hyvinkäästä koilliseen suunniteltua Helsingin lähestymisalueen laajennusta Finavian Christer Björkman ei nähnyt mahdolliseksi perua, IFR-liikenteen porrastusvaatimusten takia.  Ja Jyväs-
kylän pohjoissektorissa tilanne näyttää varsin hankalalta purjelennon kannalta, kentälle siirtyneen sotilaslentokoulu-tuksen tilatarpeiden takia.

    Purjelentäjiä kummastuttaneiden lähestymisalueiden laajennusten taustalla on siirtyminen maalaitteisiin perustuvista

PURJELENNON TURVALLISUUSKULTTUURI ERINOMAINEN, VAI RAPORTOINNISSA PARANTAMISEN VARAA?

Yksi Suomen ilmailuliiton ilmatilauudistus-työryhmän viestejä parlamentille oli myös se, että ilmatilaloukkaukset eivät edistä harrasteilmailun asiaa, joten tässä on yksi konkreettinen tapa, jolla jokainen ilmailija voi antaa oman panoksensa yhteisen asian puolesta.  Ilmatilaloukkaukset ovat vain yksi osa Tuomas Gröndahlin esittelemiä purjelennon turvallisuustilastoja, mutta niitä katsellessa voi kysyä, onko purjelento todellakin yhtä turvallista per lentotunti kuin liikenneilmailu vai eivätkö purjelen- täjät vain ylipäätään raportoi vaara- tilanteista siten kuin määräykset edel- lyttävät.
    Vuosien 2012 ja 2013 onnettomuudet lienevät vielä muistissa, mutta kertauk-
sen vuoksi: epäonnistuneesta vintturi-startista on Onnettomuustutkintakes-kuksen raportti, mutta järveen laskeu-tumisesta ei, vaikka sekin luokiteltiin onnettomuudeksi, sillä perusteella että kone siinä tuhoutui.
    Yhteentörmäysvaarasta raportoitiin
4 kertaa, ilmatilaloukkauksista 3 ja laskuvaurioista 8.  Yksi harvinaisen vakava tilanne aiheutui siivekeohjainten kiinnityksen irtoamisesta lennolla; syytä tähän ei raportissa osattu selkeästi määritellä.
    Purjelentotoimikunnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että nykyinen Trafin turvallisuustiedote käsittelee lähes pelkästään muita kuin purjelentoon liittyviä asioita.  Voisi olla eduksi rapor-tointikulttuu­rillekin, että purjelennon turvallisuusasioista tehtäisiin oma tiedotteensa.


Parlamentin tämänvuotiset puuhamiehet Jukka Helminen, HyIK:n puheenjohtaja, ja Hannu Halonen avaamassa tilaisuutta


lähestymisistä satelliittipohjaisiin ja tästä aiheutuva lisämarginaalin tarve, kuten lienee jo ollut yleisesti tiedossakin.  Kysymykseen siitä, miksi esimerkiksi Saksassa voidaan operoida pienemmissä ilmatiloissa, vaikka liikenne on vilkkaam-
paa, vastaus oli, että Suomi noudattaa ICAOn PANS-OPS –kriteerejä ja Saksassa on käytössä omat turvakriteerit.
    SIL:n ilmatilatyöryhmän puolelta tuotiin esille se, että SIL mahdollisesti ehdottaa oman turvanormituksen luomista Suomeen-
kin.  Tämä ei kuitenkaan ole nopea eikä halpa prosessi, ja saattaa käydä vielä niinkin, että jos ehdotus ei toteudu, se kaatuu pikemminkin vastuukysymyksiin kuin edellä mainittuihin syihin.
    Vaikka ongelmakohtia jää todennäköi-
sesti vielä uudistukseen liittyvän jälkiseu-
rannan päätyttyäkin, kokonaisuudessaan, ja erityisesti suurimman purjelentokekuksen Räyskälän kannalta, ilmatilauudistuksen vaikutukset ovat selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä.  SIL:n ilmatila-työryhmä esitti vielä erityiset kiitokset siitä tavasta, millä ilmatilauudistuksen ongelmakohtia oli ollut mahdollista yrittää ratkoa yhdessä prosessiin osallistuneiden kanssa.
    Kysymykseen, miksi sitä karttamate-riaalia, jota nyt esiteltiin, ei käytetty jo lausuntovaiheessa, tiedotustiimin vastaus oli, että valitettavasti Trafilla ei ole sellaisia resursseja, jolla karttoja olisi aikaisem-
massa vaiheessa pystytty tekemään.  Nyt esillä oli myös karttoja, joita tullaan käyttämään ilmatilauudistuksen koulutuspaketin osana.


LUPAKIRJOJEN EASA-MUUNNON TAKARAJA 8.4.2015


Näiden aikojen kiintoaiheita on ilmailua koskevien säädösten vähittäinen siirty-
minen EASA-aikaan.  Harrastehuoltojen muuttuneita määräyksiä on käsitelty Ilmailu-lehden numerossa 2/2014, ja myös Tolppa toivoo voivansa palata muuttuviin määräyksiin laajemmin muissa yhteyk-sissä. 
    Ehkä päällimmäinen viesti lupakirja-tarkastaja Jani Kososen esityksessä purjelentäjälle oli, että jos katsoo tarvit-sevansa EASA-lupakirjaa heti kansallisten lupakirjojen voimassaolon päättyessä 8.4.2015, kannattaa olla liikkeellä ajoissa ja jättää muuntohakemus mielellään jo loppukesästä, jotta selviää odotettavista olevasta ruuhkasta määräpäivään mennessä.
    Muuntoa anottaessa kansallisen lupakirjan tai kelpuutuksen tulee olla voimassa.
    Pakkasparlamentissa sai myös henkilö-kohtaista apua omaa lupakirjaa koskevissa kysymyksissä.  Jos ette olleet paikalla, tietoa saa toki myös ottamalla yhteyttä Trafiin alla oleviin osoitteisiin, sähköisesti:



Lupakirja-asiat   
lupakirjat@trafi.fi
Medikaaliasiat    liikennetiede@trafi.fi
Purjelennon ATO-asiat

Lyhennepakki

ACAS (TCAS)    Airborne collision avoidance system (Traffic alert and collision avoidance system), toisiotutkaan perustuva törmäyksenestojärjestelmä

AMC    Airspace management center, päivittäisistä ilmatilan varauksista huolehtiva,  Suomen aluelennonjohdon yhteydessä toimiva ilmatilahallintayksikkö, puh (03) 386 9851

AMC    Acceptable means of compliance, sitova soveltamisohje (EASA)

APV Baro VNAV    Approach procedure with vertical guidance, lähestymismenetelmä, johon sisältyy korkeusohjaus; baro VNAV, ilmanpaineeseen perustuva korkeusohjaus (vertical navigation)

ASM    Airspace management, ilmatilan hallinta

ATO    Approved Training Organisation, toimintaluvan saanut koulutusorganisaatio

BL    Boundary layer, rajakerros, oikeammin ilmakehän rajakerros (säästä puhuttaessa), se osa ilmakehää jossa maan tai veden pinta vaikuttaa ilmavirtauksen turbulenttisuuteen selkeimmin, käytännössä inversion alapuolinen osa ilmakehää

CAPE    Convective available potential energy, epävakaisuuden, kuuroriskin ja pilvien suuruuden mitta.  Alle 1000jkg - vakaa; yli 4000jkg - äärimmäisen epävakaa

CDO    Continuous Descent Operation, liukulento ja lähestyminen ilman vaakalento-osuuksia

ECCAIRS    European Coordination Centre for Accident and Incident Reporting Systems, eurooppalainen raportointikeskus

FI(S)    Flight instructor, sailplanes, purjelennonopettaja

FUA        Flexible use of Airspace, joustavan ilmatilankäytön menetelmät

GM    Guidance material, ohjeellinen säädös

LAPL(S)    Light aircraft pilot licence, sailplanes, purjelentolupakirja

OD POTENTIAL    overdevelopment potential, kumpupilvisyyden ylikehittymisriski

PANS-OPS     Procedures for air navigation services – aircraft operations, ICAO-standardi mittarilentolähestymisten ja -lähtömenetelmien suunnittelulle

RASP    Regional atmospheric soaring prediction, alueellinen purjelennon ilmakehäennuste (sääennuste)

RMZ    Radio mandatory zone, alue, jossa lentävällä on oltava vaatimusten mukainen radiovarustus ja -yhteys

SBAS    Satellite-based augmentation system, globaaliin satelliittinavigaatioon perustuva lähestymisjärjestelmä, jonka tarkkuutta on lisätty erillisin satelliittisignaalein

SERA    Standardised European rules of the air, Euroopan yhtenäistetyt lentosäännöt

SID    Standard instrument departure, vakilolähtöreitti mittarilennossa

SPL    Sailplane pilot licence, “ammattipurjelentäjä”

SSR    Secondary surveillance radar, toisiotutka

STAR    Standard instrument approach route, vakiotuloreitti mittarilennossa

TMG    Touring motor glider, kiinteästi asennetulla moottorilla varustettu moottoripurjelentokone

TMZ    Transponder mandatory zone, alue, jossa lentävällä on oltava vaatimusten mukainen toisiotutkavastaajavarustus

TRA    Temporary reserved area, tilapäinen ilmatilavarausalue

TRANSPONDER -luokittelu  
C, korkeustieto
S, koneen tunnustieto
ADB-S, koneen GPS:än perustuva paikkatieto  
class 1 >175kts, >FL150
class 2 <175kts, <FL150

TSA    Temporary segregated area, tilapäinen erillisvarausalue