Junnut Räyskälässä  25.2.2015 vh


Yksi nuorten ryhmän vakiintuneita toimintatapoja on ollut kokoontua talven aikana pariin otteeseen kuuntelemaan konkareiden esitelmiä ja vaihtamaan kuulumisia vapaamuotoisemman yhdessäolon merkeissä.  Kevään tapaaminen pidettiin tällä kertaa Räyskälässä 14 - 15.2.

Nuorten ryhmän heterogeenisyydestä on ollut puhetta aikaisemminkin.  Kun kuitenkin kuulee taustat ja tavoitteet ryhmäläisten omasta suusta, asia konkretisoituu: tuoreimmillaan kokemusta vain purjelentokurssista ja sen jälkeisestä
kesästä, kokeneimmillaan tavoitteena osallistuminen Australian MM-kisoihin.  Näistä lähtökohdista toiminnan järjestäminen on haasteellista, siksi kaukana toisistaan ryhmäläisten lähitavoitteet ovat.


      








 
 

2. Solotur - Starmoen, video: RHolen  



 
                            


                           
                           Videot:
                Starmoen, Elverum
                Arne Martin Guettler

 
 




VALMENTAUTUMISESTA

L
auantain ensimmäinen esitelmä, Eija Kujan-
suun ”Lentoitseluottamuksen kehittäminen ja kilpapurjelentäjän psyykkinen valmentau-
tuminen” istui lähtökohtien kaksijakoisuuteen erityisen hyvin.  Itseluottamuksen kehittämisestä
on hyötyä purjelentäjälle yleisesti, kilpailu-
tavoitteisiin katsomatta, kun taas psyykkisen valmentautumisen painopiste on selvästi kilpailemisessa.
        Kujansuu puhuu tietoisesti valmentautumi-
sesta, toisin sanoen omaehtoisesta toiminnasta ilman valmentajaa.  Valmentautuminen, toisin kuin valmentajaan perustuva valmennustoiminta, soveltuu myös sellaiselle lentäjälle, joka ei tähtää kilpailemiseen.
        Rentoutus, mentaaliharjoitukset,
lentorutiinien kehittäminen ja latautuminen, näistä on hyötyä kenelle tahansa lentämistä
 harrastavalle.  Mielen ja kehon hallinta ovat edellytyksiä rennolle keskittymiselle, mikä on yksi turvallisen lentämisen kulmakiviä ylipäätään.  Ja mikäpä edistäisi lentonautintoa enemmän kuin se, että tietää hallitsevansa lentämisen perusasiat ja pystyvänsä keskittymään pitkiäkin aikoja
kerrallaan rennosti ja uupumatta.
        Matkalennon perusstrategia on sama, riippumatta siitä lennetäänkö kilpailussa tai sen ulkopuolella: nouse korkealle ja pysy siellä! 
Matkaa lennettäessä ratkaisut toisaalta tapahtuvat usein silloin, kun olosuhteet ovat käyneet vaikeiksi ja ollaan matalalla.  Silloin kysytään viime
kädessä valmiutta tehdä maastolaskuja
turvallisesti.  Kujansuun neuvo tähän on
harjoittelu: jos maastolaskukokemusta ei ole, sitä



 A Glimpse of Norwegian Soaring, video Arne Martin Guettler  
 

NUORTEN PM 2016

Vaikka kisapaikkaa ei tiettävästi vielä ole valittu, käytännössä on lähes varmaa, että kilpailu
pidetään Elverumissa, noin 80 km pohjoiseen Oslosta.  Paikka on tuttu suomalaisille vuosien takaa: 90-luvulla Nuorisoilmailijat leireilivät siellä useana vuonna keväisin.  Leireily kuitenkin loppui yhteen vakavaan onnettomuustapaukseen ja hintojen nousuun.
        Kristian Roineella on kokemusta
kilpailemisesta Elverumissa, vuoden 2004 Nuorten maailmanmestaruuskisoista.  Nuorten kisoissa, kuten kisoissa yleensäkin, pääsee kilpailemaan itseään paremmassa seurassa, sillä osanottajat
ovat lähes kokonaan tulevaisuuden purjelentokisojen voittajia.  Vuoden 2004 kisojenkin korkeimmalta sijalta löytyy kukapa muukaan kuin Sebastian Kawa.
        Elverumissa lennetään paljolti samanlaises-
sa termiikissä kuin tasamaallakin.  Niin vuoristoisissa olosuhteissa ei olla, että nostot lähtisivät välttämättä mäkien päältä.  Yleisesti
ottaen keli on kuitenkin kuivempaa kuin Suomes-
sa, nostojen lähtöpiste korkealla ja nostot korkeampia.  Toisaalta suurimmilla laaksojen
järvillä saa varautua jonkinlaiseen merituuli-
ilmiöön.
        Tehtävät asetetaan lähes poikkeuksetta jokilaaksoihin, joiden korkeudet alkavat noin 150 metristä.  Vaihtelua enimmäkseen pohjois-eteläsuunnassa lentelyyn tulee laakson-





kannattaa hankkia vaikka etukäteen asiasta sopimalla ja hakuporukasta varmistautumalla.       
        
Omia rajoja voi venyttää muillakin tavoilla kuin maastoon laskemalla: lentämällä muihinkin ilmansuuntiin kuin siihen, jota kaikilla on taipumus trampata, ja lentämällä paikallislentoa sellaisissakin keleissä, joissa matkalentäminen ei ole mahdollista. 
        Itseluottamuksen kartuttamisessa yleisesti ottaen joutuu paljolti turvautumaan omaan apuun, koska positiivinen palaute on niin harvinaista.  Omaehtoisen valmentautumisen avainasemassa on onnistuneiden suoritusten kertaaminen riittävän monta kertaa; vaikka kymmeniä, jos on tarpeen.  Vastoinkäymiset ja vaaratilanteet pitää käydä läpi ja analysoida, mutta kun se on tehty, ne kannattaa unohtaa.
        Yksi omien lentämisen kehittämisessä auttava taito on lentojen muistaminen vielä jälkeenkinpäin.  Yksittäisen lennon muistelu kannattaa aloittaa melko pian lennon jälkeen.  Jos muistamisessa on vaikeuksia, harjoittelun voi aloittaa pala kerrallaan, yrittämällä alkuun muistaa vain jonkin tietyn osuuden lennosta.
        Kilpaileminen, jos siihen paneutuu
vähänkään vakavalla mielellä, parantaa
väistämättä lentotaitoja monella tapaa.  Toisaalta
yllä olevat neuvot ovat käytettävissä kaikessa lentämisessä eikä vain kilpailuissa.  Ja omaksi
iloksi lennetyillä matkalennoilla on se hyvä puoli, että ei (yleensä) joudu psyykkisen sodankäynnin kohteeksi gridissä, ja että radion voi aina vääntää hiljaiselle, jos pulina jaksolla alkaa käydä
hermoille.



Satunnainen kooste heinäkuun lennoista Starmoenista käsin tältä 
 vuodelta.  Lähde OLC ja SeeYou.



vaihdoista, missä hyvällä kelillä ei juuri ole vaikeuksia: kukkulat ovat Elverumin ympäristössä muutaman sadan metrin luokkaa.  Laskupaikat ovat lähes pelkästään laaksoissa, joten niihin pääsee yleensä helposti.
        Roine muistelee erityisen suurella lämmöllä Raimo Nurmisen roolia MM-kisojen ja sen ajan nuorten maajoukkueen vetäjänä.  Nuorten maajoukkueessa johtajan rooli onkin tärkeämpi kuin kokeneempien kisoissa.  Maajoukkuehengen kehittymiselle nuorten kisoissa toisaalta on paremmat edellytykset, koska joukkueen kokoonpano on homogeenisempi.
        Roine on myös sitä mieltä, että liitto tekisi viisaasti, jos se osoittaisi kisa-avustukset nimenomaan nuorten joukkueelle.  Maapallon toisella laidalla pidettävissä kisoissa avustukset jäävät joka tapauksessa kustannuksiin nähden pieniksi.  Panostamalla esimerkiki juuri Norjan kisaan lautta- ja muista kustannuksista saataisiin peitettyä niin iso osa, että sillä olisi käytännön merkitystä.
        Antti Lehto ja Tero Koivunen ovat lupautuneet auttamaan junioreita oman nousujohteisen valmentautumisohjelman tekemisessä.  Roine suositteli käyttämään tilaisuutta hyväksi ja ilmoittautumaan mukaan, samoin kuin jokaiseen kentällä tarjoutuvaan mahdollisuuteen lentää kaksipaikkaislentoja kokeneempien pilottien kanssa.