Tolppa goes kisaturisti  LENTOPÄIVÄKIRJA 31.7.2013vh

1. KISATURISTINA   2. RETKITURISTINA   3. TURISMIN VAAROISTA   4. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 1   5. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 2   6. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 3   7. KANANA TAIVAALLE

3. TURISMIN VAAROISTA

Niistäkin on pakko vielä puhua. Kisojen jälkeisellä viikolla, kun olo oli kehnoimmillaan ja infektoitumat iholla leviämässä otsalta kohti silmiä ja vielä silmien allekin, rustailin mielessäni jo hautakirjoitusta itselleni: ”menehtyi lyötyään päänsä kattoon.”  Synkistelyn syynä oli päähän pesiytynyt vyöruusu (Herpes zoster), jota alkuun luulin jonkinlaiseksi allergiseksi reaktioksi, mutta jonka lääkäri osasi heti määrittää oikein.
        Vyöruusu on vesirokon jälkitauti, joka saattaa tulla kauankin nuoruudessa podetun sairauden jälkeen, tässä tapauksessa pyöreästi 60 vuotta.  Vesirokkovirus jää dormanttina taudin sairastaneen hermostoon ja saattaa virota aktiiviseksi sopivan impulssin saatuaan.  Stressiä pidetään tavallisimpana syynä, mutta omalla



kohdallani selitys ei kelpaa, paitsi jos stressi
määritellään kisaturismin aiheuttamaksi hyväksi mielialaksi ja poikkeukselliseksi tarmokkuudeksi.
        Puhkeaminen juuri päähän viittaa niinkin vähäpätöiseen asiaan kuin pään lyömiseen Ison saunan kattoon.  Ruhjeet ovat toinen tyypillinen vyöruusua selittävä tekijä, niin että tässä taidetaan kyllä olla sen ihan oikean sylttytehtaan porteilla.  Ei siis kannata lyödä päätään kattoon; varsinkin jos ikää on yli 65.
        Viikon antibiootti- ja antiviruskuurin jälkeen sairaus alkoi olla ohi, vaikka naaman kohentumisessa tautia edeltäneelle tasolle menisi vielä aikaa.  Taudin pirullisuutta kuvaa se, että jälkitaudin jälkitauditkaan eivät ole epätavallisia.  Vielä täytyy siis pitää varansa myalgioiden, meningitisten ja muiden vaivojen suhteen.