Tolppa goes kisaturisti  LENTOPÄIVÄKIRJA 31.7.2013vh

1. KISATURISTINA   2. RETKITURISTINA   3. TURISMIN VAAROISTA   4. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 1   5. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 2   6. PIENTÄ PINTA-ANALYYSIÄ 3   7. KANANA TAIVAALLE

7. KANANA TAIVAALLE 13.7.
Kisaturistin omilla lennoilla on ehkä merkitystä vain kisaturistille itselleen.  Vaan mitäpä sitä peittelemään, että kisojen viimeisenä päivänä 13.7. sain hieman kompensaatiota edellisen kuivan päivän aiheuttamalle turhautumiselleni.  12.7. olisin tyytynyt ihan vaatimattomaankin keskinopeuteen, jos matkaan lähteminen olisi jotenkin tuntunut mahdolliselta, ilman kohtuutonta riskiä maastolaskusta.
        Nyt päätin ottaa vähän vahinkoa takaisin lauantaina, varsin lennettäviltä vaikuttavien pilvijonojen alla.  Jonoilla ei tosin välttämättä ollut yhtä erityisen selkeää suuntaa, mutta aina johonkin suuntaan näytti pääsevän pitkänkin tovin kaartamatta lainkaan.  Siispä sinne, missä lentäminen näytti helpoimmalta.  Ja kovaa!
Rypistykset rypistelty, sauva eteen ja menoksi  Ei tärpännyt hinaajan osoittamasta paikasta, mutta laskukierroksen vieressä 310 metrissä, missä aurinko oli paistanut, nyppäsi lupaavasti.  Hyväksi onneksi koneita ei ollut tulossa laskuun, joten paikkaan saattoi jäädä kaartamaan turvallisesti.  Noston alku ei ollut nytkään varsinaista juhlaa, mutta ylöspäin mennessä nousunopeus lisääntyi senhetkiseen tilanteeseen nähden ihan kohtuulliseksi.  Lentoradan väri tässä animaatiossa kertoo pystynopeuden.

Ylös pääsemiseen tuhraantui vartti, mutta egoahan se vain hivelee, että rypistäminen kuitenkin onnistui.  Nostosta lähtiessä aikaa ei sitten tarvinnut tuhlata mietiskelyyn, vaan nokan saattoi suunnata alkuun kohti Hämeenlinnaa, sitten pikku pätkä kohti pohjoista ja takaisin kentän vierestä aina Pusulaan saakka ja kierros Forssan kautta takaisin Räyskälään.   Tunti ja kolme varttia kovaa, ilman selkeää ajatusta ilmansuunnista, eikö se ole kananlentoa, jos mikä?
        OLC antaa kierrokselle nopeudeksi 90 kmh, mutta varsinainen matkasuoritus, eli viimeiset tunti ja kolme varttia, 100kmh.  Ei varmaan niin kummallista Sebastian Kawan näkövinkkelistä, mutta kuivalla nelkulla tavalliselle taatelintallaajalle ihan kelvollinen nopeus.  Ja henkilökohtaisesti ihan uudella sataluvulla.
Loppuliu'ussa, Pusula (keskellä ylhäällä) ja Forssa kierretty.

Viimeinen nousu termiikissä tapahtuu 50 minuuttia ennen laskeutumista, eli ei vielä aivan sitä, mistä juttuja kuulee, parituntisista rupeamista ilman kaartoa ja sitä rataa, mutta koko lentokin kesti vain sen kaksituntisen.  En veikkaile sitä, kauanko lauantain lentoa olisi vielä voinut jatkaa kaartamatta, mutta ei sillä toisaalta tässä yhteydessä ole merkitystäkään: tarkoitus oli vain lentää kovaa ja purkaa turhaumia.  Niihin pitempiin liukuihin tarvitaan itselle annettu tehtävä ja motivaatio suorittaa annettu tehtävä.  Ja vähän enemmän aikaa.
Yksi SeeYoun hauskuuksia on se, että lentoa voi katsella vaikka maan alta, jos huvittaa.  Tässä ympyrä on sulkeutunut ja HB on tulossa laskukierrokseen idästä käsin, kuvan keskellä.  Maan pinta on siinä, missä vaalea vana, eli lentoradan projektio maassa, kulkee.  Kirjava vana oikeassa alakulmassa on kolmoslegi Pusulasta Forssaan.  Oikeasta reunasta alkava ja alareunan keskivaiheille päättyvä vana taas on Räyskälän ohitus kakkoslegillä.